T&T KESÄPÄIVÄ

Ensimmäistä T&T kesäpäivää vietettiin 24.7.04 Hämeenkoskella.

Tätä kirjoittaessani on takana hyvin toimintarikas viikonloppu. Kesäpäivillemme saapui mukavasti porukkaa, joten vilinää ja vilskettä riitti. Perjantai-iltana saapui jo muutama pitkämatkalainen yöpymään mökille. Papan naamaa ainakin yöllä kävi Vinski nuolaisemassa useammankin kerran ja Hirmu kyöhnäsi kainalossa rapsutuksia useampaankin otteeseen. Omissa yksiöissään Lex ja Hippu nukkuivat niin sikeästi, ettei niiden olemassaolosta juuri tiennyt mitään, paitsi Hipusta joka karkotti innokkaimmat sulhaset korvia vihlovalla äänellään hiukan loitommalle. Henna ja Pinni nukkuivat ”suojelusenkeleidensä” Rhodan ja Susyn kanssa autossa, Henna muuten piti äärettömän hyvää vahtia omaisuudestaan ja luulenpa ettei Maiju tarvitse muuta varashälytintä autoonsa ;) Perjantai-ilta meni mukavasti saunoen, uiden, makkaraa paistellen ja koiramaisia juttuja jutustellen. Jokaisella koiralla tuntui olevan ne omat metkunsa ja tapansa, mutta kyllä näistä pörröpöksyistä löytyy paljon yhteistäkin.

Lauantaina aamusella virkeänä sirkeänä keittelimme aamupuuron ja kahvit kuten partiolaiset konsanaan ja odottelimme paikalle saapuvia. Väkeä alkoi tippumaan tasaiseen tahtiin ja puoleenpäivään mennessä saapuivat Motto, Rollo, Venla, Hipsu, Onni, Into, Arttu, Rogy, Fleur, Hugh, Molly, Musta-Masi, Ellie, Dianna, Nuppu, Jola, Boom, Bart, Noppa, Gordon, Ozzy ja Sepi perheidensä kera. Sitten aloiteltiinkin jo ohjelmaa.

Ensimmäiseksi vuorossa oli ”Riko kananmuna –kisa”. Kilpailun voitti sakemannivauva Susy, joka rouskaisi munan hetkessä, toisena munansa lienee rikkonut Noppa. Jokainen osallistuja sai kuitenkin sisällön nautittavakseen loppujen lopuksi omistajan avustuksella. Hirmun ahkera touhotus ja jyherrys munan parissa jäi hyvin mieleen, tuloksena peukalon kynnen kokoinen lommo munan kyljessä :)

Munakisailijoita

Ilmiselvä maalaismuna tuumii Noppa

Homma hoidettu ja sisältö syöty!

Seuraavaksi ohjelmassa oli ongelmakoirakonsultin puheenvuoro koiran käyttäytymisestä ja virikkeistämisestä. Porukalla harjoiteltiin innokkaasti kaikkia erilaisia koiran aivotyöskentelyä edesauttavia temppuja. Oli hauska huomata miten tavattoman kekseliäitä nämä pikkupystykorvat ovat ja oppivat asioita hyvin helposti. Moni tuntui saaneen kipinän touhuta koiransa kanssa neuvottuja temppuja jatkossa kotona asti. Ja tässähän on vain ihmisen mielikuvitus rajana mitä koiralleen opettaa. Pystykorvaisena rotuna nämä tarvitsevat aivotyöskentelyäkin ettei ylimääräinen energia purkautuisi turhanpäiväisenä, ongelmakäyttäytymiseksi luokiteltavana tekemisenä. Luontaisesti koiran esi-isä susi käyttää aistejaan ruuan hankintaan, mutta kotioloissa koiran ei tarvitse miettiä moista ja näin aistien ja aivojen käyttö on koiralla varsin vähäistä verrattuna villinä asuviin esi-isiin. Ja mikä sen mukavampaa kuin nähdä pienen ystävän nauttivan yhdessä tekemisen riemusta, tärkeintä on että molemmilla on hauskaa!


Kontaktin hakeminen

Inton ja Moton istumistyylinäyte

Hyppy omistajan jalan yli

Aktivointijumpan jälkeen päästimme taiteilija Sirpa Saaren irti kameransa kanssa ja hän ikuisti kaikki paikalle saapuneet yksittäin. Tirhan Pappa napsi hiukan karvoja ja harjaili turkkeja ennen kuvaa ja ympärillä oli useita kiinnostuneita silmäpareja katsomassa kunnostamisen niksejä. Kiitos Sirpalle valtavasta urakasta, pöydällämmä odottaa kehitykseen lähtemistä kaikkiaan 8 täyttä filmirullaa! Oli niin mukava saada kuvia sellaisistakin kasvateista mistä on kuvia vain vuosien takaa, kovasti oli esim. Arttu –poika muuttunut viime näkemän ja Sepistä oli minulla muistikuva honkkelina nelikuisena kleininalkuna reilun vuoden takaa.

Yksi kisoista oli leikkimielinen temppukisa, minkä kävimme kokin hämmennellessä soppaansa keittiön puolella. Tuomariksi valitsimme pisimmän matkan taittaneen, mutta hän otti koko yleisön avukseen pisteiden jakoon. Kilpailuun osallistui neljä kisailijaa ja voiton vei Vinski ja Siiri taiteellisella suorituksellaaan ”Tylsää”. Kisassa nähtiin myös muiden osallistujien esittämänä koiratanssia, pujottelua jne... "Virallisen" ohjelman loputtua sai kokkikin sopivasti herkullisen nakkisoppansa valmiiksi ja nälkä kurnikin jo päivän jälkeen. Ruoka maistui ainakin Tirhan papalle (jonka vatsanahkat eivät kyllä muutenkaan hankaa selkärankaa...) ja kuppi kahvia teki terää. Jokunen kävi vielä vilvoittelemassa oloaan lammen syvyyksissä. Onneksi ilma suosi hyvin ja jossakin vaiheessa tuntui että oli jopa tukalankin kuuma ja koirat hakivat varjopaikkoja. Kyllä alkoi iltapäivällä nelijalkaisistakin huomaamaan että puhti on poissa, penkkien alla tuhisi lepäämässä karvaturreja nenät tuhisten.

Siiri lammen uumenissa

Junioriosanottajat Venla ja Jasu

Ja Vinskiä ainakin väsyttää

Näin jälkikäteen tuntuu että ohjelmaa oli sopivasti, sillä näin jäi aikaa viettää omistajienkin kanssa ja jutustella kuulumisia. Näyttelyissä tavatessa on aina niin paljon kaikkea touhuamista ja kehässä juoksemista että sananvaihto saattaa jäädä hyvinkin vähäiseksi. Oli hauska selvitellä mitä sukua mitkäkin koirat ovat keskenään ja yhdessä muutamien kasvattiemme omistajien kanssa pohdimme tulevaisuuden pentusuunnitelmiakin. Ja koirat näyttivät silminnähden nauttivan vapaana temmeltämisestä samankokoisten seurassa.

Kiitos kaikille mukanaolleille ja otetaan samanlainen tapahtuma vielä uusiksikin tulevaisuudessa, nyt ainakin osallistujamäärän ja palautteen rohkaisemana sille tuntui olevan tilaus. Toivottavasti ensi vuonna niin moni tyttö ei satu juuri olemaan juoksulla, nyt muutama joutui jäämään sen vuoksi pois.

-Tirhan Pappa Esa-